Sopivan pennun löytäminen oli vaikeaa

Pennun etsiminen oli kovaa hommaa

Etsin perheeseemme sopivaa sekarotuista koiraa pitkään. Monen läheltä piti, että onnistuin -ostotilanteen jälkeen totesin, että olen liian hidas liikkeissäni. Koirat tuntuivat saavan kodin välittömästi kuvallisten ilmoitusten ilmestyttyä palstoille. Kahden rodun koirista pyydettiin 500-1000 €. Totta kai silloin täytyy olla varma, että koira on juuri meidän kotiin sopiva. Lopulta kylältä kuului uutinen, että yksi pikkukoiran pentu saattaisi olla vielä varattavissa. Jes!

Wilma syntyi ensimmäisenä kuudesta pennusta v. 2009. Wilman ei pitänyt alkujaan tulla meille, mutta alkuperäinen ostaja tuli toisiin ajatuksiin ja luopui pennusta. Olin helpottunut, kun sain tietää, että saisin pikkukoiran pennun omalta paikkakunnaltani. Halusin pikkukoiran, jotta koiran kanssa autoilu olisi helpompaa. Toivoin myös koiraa, joka tykkäisi olla sylissä ja mahtuisi syliin vielä aikuisenakin. En myöskään halunnut hienohelmaa vaan rempseän ja ransumaisen karvakuonon.

Kolmen rodun coctail

Kolmen rodun coctailina Wilmassa ilmenivät vahvasti Cairnterrieri-isän geenit. Kokonaan valkoturkkisen äidin (Coton de tuléar-Bichon frisé) puolelta Wilma peri pehmeän ja ohutkarvaisen turkin, joka ei hylji vettä ja likaa, vaan imee niitä puoleensa. Koska valkoinen väri turkissa on pitkän rodunjalostuksen tulosta, valkoisen ja tumman koiran pennut ovat harvoin valkoturkkisia. Kaikki pennut olivat vähintäänkin vaaleanruskeita ja vain kahdella pennulla, Wilma mukaan lukien, oli aikuisena pystyt korvat. Mutta Wilman korvat ovatkin ihan oma lukunsa, josta kerron myöhemmin lisää.

→ Lue lisää Bichon frisé -rodusta
→ Lue lisää Coton de tuleár -rodusta
→ Lue lisää Cairnterrieri-rodusta

Cotton de tuléar, Cairnterrieri, Bichon frisé

Suloisesti sekarotuinen coctail kolmevuotiaana.

Ensitapaaminen

Mieheni, minä ja nuorin poikani vierailimme säännöllisesti pentueen luona. Ensimmäinen kerta oli vaikuttava! En ollut koskaan eläessäni nähnyt niin nuoria koiranpentuja. Kolmeviikkoiset sulostukset lyllersivät pitkin poikin ja se ääni, mikä niistä lähti - suloistakin suloisempaa :) Wilma oli pentueen tummin ja hänellä oli jo pikkuisena ominaiskatse, jossa itse näin hiukan syvyyttä ja surumielisyyttä. Tapaaminen oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Kolmeviikkoisen pennun ensitapaaminen